Luototatko asiakastasi?
Annatko asiakkaallesi maksuaikaa ilman viivästyskorkoa? Viivästyskorkoa voidaan periä eräpäivästä lukien. Jos eräpäivää ei ole määrätty, viivästyskoron maksuvelvollisuus alkaa kuukauden kuluttua laskun lähettämisestä. Lakisääteinen viivästyskorko on Euroopan keskuspankin (EKP) puolivuosittain määrittämä viitekorko + 7 prosenttiyksikköä. Viivästyskorko on 1.7.2011 alkaen 8,5 %.
Viivästyskorkoa ei saa sopia laissa määrättyä suuremmaksi, jos on kyse elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisestä kulutusluottoa tai kulutushyödykettä koskevasta sopimuksesta. Yritysten välillä voidaan sopia vapaasti käytetystä viivästyskorosta. Pelkkä laskumerkintä ei kuitenkaan riitä, vaan asiasta on tehtävä erillinen sopimus, jotta se sitoo myös velallisosapuolta. Tähän tarkoitukseen käyvät myös vakiosopimusehdot. Yritysten välillä korkeampi viivästyskorko voi perustua myös osapuolten välillä noudatettuun vakiintuneeseen kauppatapaan. Jos yritykset eivät ole erikseen sopineet viivästyskorosta, noudatetaan laissa säädettyä viivästyskorkoa. Myös perintäkulujen korvaamisesta on hyvä sopia kirjallisesti. Maksumuistutuksen kuluja voi lakisääteisesti periä enintään 5 euroa / muistutus.
EU:n ulkopuolisissa maissa ei ole yhtenäistä säätelyä viivästyskorosta. Ulkomaankaupassa viivästyskoron periminen voi olla vaikeaa ja käsitys maksuaikataulujen noudattamisesta voi muutenkin poiketa siitä, mihin Suomessa on totuttu. Sopimuksiin voi viivästyskoron lisäksi ottaa esimerkiksi maininnan siitä, että myyjä ei ole velvollinen toimittamaan tavaraa, ennen kuin asiakas on maksanut laskun.
